RuisRock PBP

RuisRock08 järjestettiin Turussa. Osaajia on aina liian vähän, joten Vaasasta värävättiin mukaan ykkösketjun kalustoa. Tavallinen vahvistus olisi lähtenyt paikalle Perjantaina töiden jälkeen, ja olisi ollut perillä juuri kahdeksalta, mutta ei ykkösketju lankea tuollaiseen. Oma ränni alkoi tiedolla, että kaveri on muuttanut SKY:n viereen. Sinne siis. Hyvää reissua on kuitenkin turha aloittaa tyhjällä vatsalla joten poikkesin vielä Amarilloon ottamaan kuusi desiä nestemäistä leipää. SKYlla tuhosimme pullon skumppaa, mutta oli sitten oli aika siirtyä etkoille.

Omalle kämpälle ja autolastillinen puoli tuttuja sisälle. Olihan niillä myös olutta, joten heidät oli helppo laskea sisään. Pääsimme lähtemään jossain vaiheessa kohti anniskelu pistettä, menimme autolla. Sen kylki kolhittiin tyylikkäästi pihassa kasvavaan betoni/teräsputki aitaan.  Emme antaneet tämän lannistaa keskiviikkoamme, vaan ajoimme korttelin ympäri, jotta kolhu ei näkyisi baarin ovelle. Kävimme vielä parilla viereisessä kuppilassa. Random setä tarjosi meille shotit, ja eihän siitä voi kieltäytyä. Pikkulauantai alkoi kuitenkin vasta Hullusta Pullosta. Ihmisiä oli ihan kiitettävästi, ja hinnat olivat pohjalukemissa. Mainio yhdistelmä siis. Tässä tulee ensimmäinen pätkäisy, johtuu varmaan siitä aivotärähdyksestä, mutta seuraavaksi olimme mäkkärissä hakemassa ruokaa. Sitten pitikin päästä jatkoille. Ne oli jostain syystä pidettävä minun luona. Naapurit varmasti arvostivat Klamydian streamaamista youtubesta aamun tunteina.

Heräsin sitten aamupäivällä puoli tutun tytön vierestä, ja päätin nousta ylös tarkkailemaan tilannetta. Astuin lattialla nukkuvan kaverin päälle. Hän tuohtui vain hieman. Ihmiset hävisivät onneksi aika nopeasti ja pääsin jatkamaan krapulointia. Torstai oli alkanut, ja pian pitikin lähteä firman suviuuno juhliin. Ja taas SKY:n kautta hakemaan vähän rohkaisua. Kisapaikalla oli tarjolla varsin kohtuullisesti nesteitä, ja ruokaakin ilmeisesti. Wärtsilässä on noin 600 kesäesaa, joista tuossa juhlassa oli varmaan 200? Silti tunnistin sieltä vain 5 ihmistä. Hyvin mä vedän. Tästäkin juhlasta selvittiin kohtuullisessa ajassa ja siirryimme paikalliseen anniskelupisteeseen jatkoille. Avustajani esitteli minut kahdelle uudelle kyvylle, heistä mahdollisesti myöhemmin lisää. Näissä juhlissa käänneettiin kuitenkin skip-kortti pöytään varsin aikaisessa vaiheessa ja puhelimeen tallentui viimeinen merkintä jo ennen kolmea.

Uni tuli kuitenkin tarpeeseen sillä huomennahan oli aika lähteä näyttämään Turulle kuinka asiat hoidetaan. Uneni katkaistiin kuitenkin täysin käsittämättömällä tavalla. Kalju nuorukainen toi minulle paidan ja kissanhiekkaa. Mukavaa, eipähän tarvitse alasti lähteä. Junan lähtöön oli vielä aikaa, joten ajattelin syödä kerrankin kunnon aamupalan. Lasi maitoa, ja 10cm pätkä kurkkua. Kyllä tuolla yhdet festarit vetää.  11min myöhemmin olin pakannut laukkuni ja olin valmis lähtöön. Rautatieasemalla kiipesin uudessa paidassani junaan, ja jäin odottamaan vahvistuksia. Kissanhiekan olin jättänyt kotiin. Vahvistuksia saatiin yhden odotetun lisäksi 2 yllätys hankintaa. Toisen näin kerran Tampereen rautatieasemalla, toisen kertaalleen festarialueella, kait. Loistohankitoja siis.

Matka meni varsin leppoisasti ja kiinnitin huomiota Isostakyröstä junaan tulleeseen naislahjakkuuteen. Seinämäellä ja Tampereella vaihdettiin junaa, ja alkoi loppurykäys kohti Turkua. Turku on hassu kaupunki. Optiset etsimeni eivät paikallistaneet ainuttakaan kotipizzan kappelia. En myöskään nähnyt Mäkkäriä. Asuntokauppoja siellä oli paljon. Ja ruskeasilmäisiä tyttöjä. Ei se läpensä paha paikka voi siis olla. Turku näyttää kaupungilta, joka on rakennettu 1972. Vähän samaa lookkia kuin Munchenin olympiakylässä. Ilmeisesti myös tiilistä on ollut pulaa, kun taloja on täytynyt pinnoittaa kylppärinlattia laatoilla. Turussa on myös rakennus jota ei ole enää New Yorkissa, WTC. Ehkä Osama airways avaa pian reitin Turkuun, kuka tietää.

Mutta muotoseikoista viis, kohti majoitusta! Majapaikka oli noin vartin kävelymatkan päässä asemalta. Tietysti eksyimme, ja haimme lohduksi Hesestä ravintoa. Turussa on Hese joka nurkalla. Tälläinen maailmanlopun tunnelma oli läsnä koko reissun ajan. Tästäkin huolimatta pääsimme majoitukseen. Joka muuten sijaitsi hääpukuja myyvän liikkeen yläkerrassa. Asunto oli vallan mainio, mutta kylpyhuone hämmensi minua lähes rajattomalla voimalla. Suihku jossa pitää istua jos haluaa pestä muutakin kuin napansa on jotain mihin minä en ole tottunut.

RuisRock järjestetään saaressa joka on aivan Turun satamaa vastapäätä, tai näin ainakin käsitin. Saari on luonnonsuojelukohde joten sitä ei saa tuhota. Suuressa viisaudessaan turkulaiset haluavat kuitenkin pitää 30 000 ihmistä vetävät festarit juuri siellä. No, ei se mitään. Maassa maan tavalla, ainakin Jemenissä. (Koskenlaskija vitsi. Naurajat tarvitsevat ammattiapua) RuisRockissa ei ole rannekkeita, joten alueelle pääsee tasan kerran päivässä. Tällä on tarkoitus rajoittaa herkkässä luonnossa ramppaamista. Tämä siis kaupungissa jossa paristot laitetaan sekajätteeseen. Rajoitettu tankkaamaan pääsy vaatii tietysti kunnollista varautumista. Alueelle ei myöskään saa viedä avattuja pulloja, tai alkoholia. Tässä noudatetaan jopa lain sanaa, ei kirjainta. Mutta koitetaan kestää typeriä sääntöjä. Turun joukkuen kertoi, että juomaa saa sisään ainakin parilla tavalla. Näitä kokeiltiin, ja hyväksi todettiin molemmat. Nestetankkaus oli todellakin tärkeää sillä alueella oli lähes infernaalisen kuuma.

Lauantai aamuna joukkuettamme vahvistettiin Forssalaisella osaamisella. Oli Turun edustajan tuttuja. Suhteilla nämä hommat hoidetaan, taas se nähtiin. Siinä on jotain hienoa kun itse yrität vielä päästä makuupussista ylös/ulos ja huoneeseen lampsii mies joka avaa rehdisti bissen. Forssan vahvistus edusti nuoruutta, mutta kuten urheiluväki tietää voittava joukkue kootaan kokeneista ja nuorista kyvyistä. Kemia pelasi hyvin, ja pian olimmekin yhdessä ostamassa juomaa. Hieno mies. Valitettavasti nuorukainen oli joutunut ikävään välikäteen ja hän joutui poistumaan yhden päivän suoritusten jälkeen. Ensi kerralla paremmalla onnella, paikka avauksessa on taattu jo näillä näytöillä. Lauantaina nähtiin myös ihme. Turussa satoi vettä ilman pilviä. Alueella nähtiin Jeesus, joten asiat voivat olla yhteydessä toisiinsa.

Festareilla on myös bändejä, sellaisia joita halusin nähdä oli vain kourallinen. Käydään ne läpi seuraavaksi. The Sounds oli Perjantain ensimmäinen bändi jonka minä halusin nähdä. Soitto oli varsin mainiota, ja hyviä biisejä tuli paljon. Välissä oli jotain ä.ää mutta siitä päästin ohi. The Sounds on muuten bändi jota ei kannata lähteä katsomaan vain Miss Majoituksen kanssa. 2 kertaa kahdesta hän on hiipunut kesken, onneksi mukana oli myös muita. Laulajan housuista lisää pisteitä taas. Nightwish oli juuri sellainen kuin oletin, perus hyvä, muttei mitenkään maaginen. 69Eyes soitti kaikki hittinsä, ja meno oli varsin hyvää. ASA soitti leppoisan setin aurinkoisessa kelissä. Minuun upposi oikein hyvin. Parhaan keikan pystyi menee kuitenkin Apulannalle. Toni ja pojat soittivat keikan, jonka jokaisen biisin osasin ulkoa. Lisäksi soittivat coverina Tommi Läntisten Via Dolorosan, yllätysveto, mutta hyväksytään, kun kävely Ruissaloon oli sen verran pitkä ja kivinen. Keikan aikana myös paistoi aurinko, lisäpisteitä tästä. Bonuksena lavalla nähtiin alastomia miehiä.

Turussa käytiin myös baarissa. Baarin nimi oli Las Vegas. Nimi oli jälleen enne, sillä siellä tapahtuneet asiat jäävät siellä olleiden tietoon.  Las Vegas on baarina varsin pieni, siellä oli varsin rauhalliset määrät ihmisiä. Musiikkia soitti joku taho, mitä en nähnyt koskaan. Ja syystäkin. Minun on vaikea olla repeilemättä baarissa joka muistuttaa Waildin ja Fonan risteytystä.  Musiikissa loisti muunmuassa TikTak, Paula Koivuniemi ja se ruostalainen 13 vuotta vanha kesäbiisi. Onneks seura oli oivallista. Salon edustajille iso käsi. En tiedä oliko jotenkin kohtuutoman hirveää katsoa ihmistä silmiin, mutta joku paikallinen sankari näytti hirveän loukkaantuneelta kun vilkaisin häntä hetkellisesti silmiin. Tämä toistui toisen ihmisen kohdalla, joten en enää katsonut ketään vierasta silmiin. Säästin varmaan henkeni tällä.

Sitten vielä pari pikkujuttua Turusta ja turkulaisista. Turussa on mahdottoman paljon kauniita ihmisiä. Tai sitten Turku jotenkin rajoittaa ihmisten liikehdintää. En tavannut ketään joen toiselta puolelta... ehkä tässä on jotain Varsova-44 meininkiä. Turkulaiset käyttävät nakertavan usein sanontaa "Määpä kerron sulle". Oman lausunnon alustaminen ei kuulu tapahtua verbaalisesti, vaan käsillä voimakkaasti huiskien. Lisäksi asia josta "ei ole mitään käryä" hämmensi myös.

Kehitimme myös 2 sääntöä. Tässä ne tulevat: Epäonnistuminen vaatii yrittämistä. ja Vuosia per kilo. Tämä ei ole sama kuin Kiloja per Vuosi tämä on täysin eri asia, eikä niillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Lista jossa on vain kauniiden ihmisten nimi kasvoi tänään yhdellä. Jenna sai seurakseen Petran. Lisää tiedettä myöhemmin. Myös se yksinkertainen mies tarina on tulossa. Myös eroamisen ihanuutta käsitellään tulevissa numeroissa.

nsoi: Bizarre - One Chance