Jopas jotain! Kesä loppui, ja Heinäkuussa saavutettu 12 blogausta hiipui Elokuussa surkeaan kahteen. Maailmassa on vieläkin vikaa, minulla on vihaa varastossa. Nyt vaan pitää koittaa saada ulosanti kuntoon. Tässä kuussa lupaan kirjoittaa ainakin 50% enemmän kuin viime kuussa. Kuulin myös vahvaa tornihuhua, että minulla on uusia lukijoita. Tervetuloa kaikki. Lukekaa aivan ensimmäinen teksti niin pääsette kärryille missä mennään.
Minä pidän tilastoista. Luotan tilastoihin lähes uskonnollisesti. Tilastollisesti noin joka toinen avioliitto päättyy eroon, joten parisuhteet jotka eivät ole avioliittoja päättyvät varmaan vielä suuremmalla prosentilla. Eroaminen on siis aivan luonnollista, ja varmaan kaikille osuu kohdalle ero, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, vaihtelee aika suuresti. Jotkut yrittävät olla vielä kavereita, ja pitää yhteyttä ja puuhastella joutavia asioita yhdessä. Toiset eroavat eivätkä puhu toisilleen enää, jos ei nyt ole aivan pakko tilanne. Tällä sulkutaktiikalla vältetään näppärästi riidat. Ihmiselle on yllättävän vaikea suuttua jos häntä ei näe, tai hänen kanssa ei puhu. Tähän on olemassa erittäin osuva vertaus. Eilinen kahvi. Eilen se oli kuumaa ja ihanaa, tänään se on vain kylmää ja kitkerää. Tämä järjestely voi vaikuttaa hieman ikävältä, mutta tuloksia vastaan on vaikea väitellä. Minä en mitenkään fanaattisesti vihaa yhtään existäni, mutta ei minulla ole mitään tarvetta olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Jos koet mielestäsi tässä vääryyttä niin kysy itseltäsi kuka on sinun ihmissuhteiden tärkein henkilö? Vain tämän henkilön mielipiteellä on väliä.
Suomessa tuntuu olevan vallalla käsitys että, asunto pitää omistaa. Minä en ole oiken sisäistänyt miksi näin on. Minä ainakin asun mielummin vuokralla ja muutan pois kun talo rapistuu tai naapureiden parittelu patteria vasten rupeaa vituttamaan. Asunnon omistaminen on kieltämättä aavistuksen halvempaa pitkässä juoksussa, mutta onko siitä talon omistamisesta niin paljon riemua, että pitää ottaa se 20 vuoden asuntolaina? Ei sitä taloa kuollessaan kuitenkaan mukaan saa. Ja lapset varmaan haluavat mielummin rahaa kuin 20 vuotta vanhan talon. Tietysti jos olet ihminen joka pystyy synnyttämään tunnesiteen esineeseen niin voin ymmärtää tuollaisen toiminnan.
Ensi kerralla voin jakaa teille visioni. Siihen liittyy määräaikainen sopimus, parisuhde, ja lasten kasvattaminen. Ehkä kerron myös teille kokemuksistani internetin käytöstä naisten tapaamis välineenä. Mahdollisesti myös raportti olutpialaisista. Hyvää syksyä kaikille, pian tulee räntää ja kaikki vituttaa!
Nsoi: Johnny Cash - Solitary Man
tiistai 2. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

1 kommentti:
millon ilmestyy esikoiskokoelma kirjakauppoihin? Joko ens jouluks odotettavissa ;)?
Lähetä kommentti