torstai 25. syyskuuta 2008

Mikään ei kestä ikuisesti.

Taas on vuosi vierinyt niin pitkälle, että minä täytän vuosia. Ja vieläkin minulta kysytään papereita joka ovella. Kyllä minä olenkin nuorekas. Loin sitten Facebookkiin eventin jossa kutsuin kavereita paikalle. Näppärää kun ei tarvi spammata kuin yhteen paikkaan kutsuja. Jos et saanut kutsua se johtuu kahdesta mahdollisesta syystä. 1. Et ole facebookissa ja et ansaitse siksi kutsua. 2. Et ansaitse kutsua. 

Tapahtuman ilmoitustaululle ilmestyi varsin rivakasti linkki kolmekymppisen naisen blogiin. Teksti käsitteli sanaa "ehkä". Ihan mielenkiintoista tekstiä. Kylmästi varastan idean ja kerron teille sanasta "Mutta". Mutta on kieltosana. "Minä rakastan sinua, mutta blaa blaa". "Sport olisi voittanut, mutta vetivät tolppaan 7 kertaa"(Joensuu, tulossa ollaan) näitähän riittää. Mutta on loistava sana. Sillä voidaan naamioida mitä hirveämpiä asioita mukavalla lopetuksella. Uolevi raiskasi 8 lasta, poltti ruumiit mutta ei säilyttänyt uhrejaan pakastimessa.

Ärsyttävät ihmistyypit osa 1. Tukihahmot jotka eivät pysy roolissaan. Tukihahmot ovat oikein hienoja, mutta jos heidän pitää nousta johtavaan rooliin. Se on vain surullista ja ankeaa. Teille jotka eivät tiedä mikä on tukihahmo. Tukihahmo on henkilö joka tarvii muita henkilöitä toimiakseen eikä tule toimeen yksin.

Ärsyttävät ihmistyypit osa 2. En keksinyt luokalle muuta nimeä kuin Postilaatikolla kävijät. Tulee siis siitä ettei nämä ihmiset eivät osaa, tai halua, ajatella omaa pihatietä pidemmälle. Heille ei mene jakeluun, että muilla on eri prioriteetit ja mieltymykset. Fanaattiset uskovaiset ovat tästä äärimmäinen esimerkki, "mun jumala on parempi kuin  sun jumala". Näitä pikkusieluja löytyy kyllä huomattavasti pienemmistäkin piireistä.

Vaasassa myydän ehkä yhtä kalleimmista T-paidoista ikinä. Sen kylkiäisenä saa kylläkin yllätävän reippaan humalan. Paitaa ei edes myydä yhdessä paikassa, vaan siihen pitää kerätä kiinnityksiä kahdeksassa eri juottolassa. No, pakkohan tuollainen uniikki(Vaasassa vain tuhansia tälläisia paitoja) paita oli saada, ja lähdimme hyvissä ajoissa suorittamaan. 17.10 hallussa oli ensimmäinen kiinnitys. Paita oli päällä 18.45. Ei mikään maaginen suoritus, mutta ihan kohtuullinen tulos kuitenkin. Jonottamiseen tärvääntyi aikaa, ja etäisyydetkin olivat osaan paikoista aika kohtuuttomia. Hintaa paidan hankkimisprosessille kertyi noin 80€. Sopuhinta. WBNän aikana tulee käytyä paikoissa joissa ei muuten tule käytyä. Kävin eilen neljässä kuppilassa joissa en käy kuin ehkä kerran vuodessa. Ja yhdessä kävin elämäni ensimmäistä kertaa. Habaan pitää poiketa toistekkin. Kiitetään vielä operaatiooon osallistuneita, ja todetaan, että ensi vuonna uudestaan.

Ja koska tämä on ajankohtaispalsta niin mainitaan nyt vielä Matti. Kauanko muuten meni, että huomattiin, että Matti tykkää Metallista, Tietokoneista,Oluesta ja Seksistä? Yhtä ei selvästi ollut saatavilla riittävästi, sillä kukaan kelvollinen ei lähde ammuskelemaan kavereitaan jos on mahdollisuus hyvään, pitkään sessioon, datailua. Syy ei ole peleissä, musiikissa, aselaissa tai edes telkkarissa. Matti kasvoi kieroon, ja päätyi tuollaiseen ratkaisuun. Ystävääni lainatakseni, "Hulluja on aina ollut ja niitä tulee aina olemaan". Huomion arvoista muuten myös että molemmat Suomen kouluammuskelut, (se Rauman juttu on niin vanha ettei sitä lasketa ajankohtaispalstalla), tapahtuivat aikana jolloin TV:ssä esitettiin Big Brotheria. Yhteys. Minä olin dokaamassa 8.11.2007 ja 24.9.2008. (yksi päivä ammuskelun jälkeen) Ja keskustelin puhelimessa saman henkilön kanssa molempina päivinä. Mikä nyt neuvoksi? Kielletäänkö dokaaminen? BB? Puhelimet? Päivät? Koulut? Kaikki pannaan, sitten maailma pelastuu!

Nsoi: Eminem -I'Back

PS.Viittaako otsikko minuun vai Pekka-Ericin ennätykseen. Päätä sinä.

lauantai 13. syyskuuta 2008

Olutpialaiset ja kuoleman odottelua.

Kuluneella viikolla oli uusien opiskelijoiden kastajaisjuhla, Olutpialaiset.  Itse tapahtumaan en aikataulu kiireiden vuoksi päässyt paikalle. Piti pestä hiuksia. Jatkoille kuitenkin ehdin mainiosti. Keskiviikkona käytössä ei ollut ykköskenttää ja kakkonenkin ilmoitti illan mittaan ettei heistäkään saa taustatukea. Materiaalin laajuus nousisi pääosaan, kolmos kentällä aloitettiin, ja nelosen paikalle saapumisesta kuultiin huhuja.

Kaverin luo aloittelemaan. En ollut tuossa asunnnossa ennen käynyt. Sisustus oli lähes täysin valkoinen. Telkkari oli musta, mutta muuten mentiin valkoisella linjalla. Eipä tuo haitannut, samalta se harmaa jaffa maistui. Tytön luona aloittelussa on yksi etu mitä äijä porukalla aloitellessa ole. Tytöt tarjoavat aina jotain syömistä. Sipsiä, popcornia, joskus jopa jotain itseleivottuja herkkuja. Miehet eivät tarjoa yleensä kuin nestemmäistä leipää. Sipsikulhosta tulikin ystäväni kun tajusin mitä telkkarista ruvettiin katsomaan. Subin Big Brother. En löydä sanoja, ja hyvä niin ettei lukijat järkyty liikaa. No onneksi se loppui nopeasti ja sitten taksilla pelipaikalle. Tällä kertaa varsin rauhallisesti täytetty baari oli täynnä uusia opiskelijoita, osa varsin viehättäviäkin. Kolmoskenttä hajaantui aika vikkelästi ja kaivoin nelosen käsiini. Päätimme siirtyä  toiseen juottolaan. Kakkoset on tarjous josta ei voinut kieltäytyä. Kakkoset, siis 2€ päivät, johtivat tietysti normaalia parempaan vireystilaan. Myös illan tv ohjelman unohtamisen tavoittelu johti entistä kovempaan rälläämiseen. Nälkähän siinä tuli ja valomerkki lähettikin minut ja muut sankarit grillille. Mätöt naamaan ja kotiin. BBlle altistuneet aivot eivät täysin puhdistuneet. Ensi kerralla paremmalla menestyksellä.

Torstaina herätessäni toivoin kuolevani. Sitten pelkäsin etten kuolekkaan. Sitten kännykkä päätti haaveilun. Meillä olisi harjoituspeli illalla. Onneksi ei ollut kuin aivan hirveä olo. Pizzan alttarille uhraamaan, ja sain kuin sainkin jumalat puolelleni. Pienessä tärinässä koitin palauttaa itseni elävien kirjoihin. Unta ja ruokaa resepti toimi sen verran että kuudelta ruvettiin lähtemään harjoituspeliin. Eihän se hyvin mennyt, mutta henkilökohtaisena onnistumisena voidaan pitää sitä etten oksentanu kertaakaan. Erikois maininta myös Laihian Lujan naislentopallo joukkueelle. Ostakaa Rosenlewin osakkeita. Ensi Torstaina saadaan kyllä parempaa peliä aikaan kun vastaan asettuu esimiehen joukkue.

Kävin eilen keskustelun itsemurhasta. Ei, kumpikaan keskustelijoista ei ollut tappamassa itseään. Puhuimme vaan aiheesta. Itsemurha on yleensä haaskausta, mutta tiedän ihmisiä joille voisin jopa suositella sitä. Minun mielestäni ystävien pitää antaa toisilleen ymmärystä ja tukea heidän päätöksiä. Kaveri antaa perspektiiviä ongelmiin, mutta ei yritä muuttaa sinun päätöksiä tai mielipiteitä. Oli aihe sitten mikä tahansa. Jos kaveri haluaa päättää päivänsä, niin koitan ymmärtää hänen valintaansa. Haluan tietysti tietää miksi. Syy mikä riittää hänellä pitää riittää minullekkin. Harmittaahan se tietysti jos kaveri hyppää katolta, mutta jos hän sitä halusi, niin ei ole minun asia valittaa asiasta. Hän sai mitä halusi. Itsemurhaa usein pidetään luovuttamisena, mutta lukijathan tietävät jo mitä mieltä minä olen luovuttamisesta. Yhdessä tilanteessa en hyväksy itsemurhaa, jos tekijällä on pieniä lapsia jotka jäisivät ilman huolen pitoa ja roolimallia, silloin ei luovuteta. 

Loppuun vielä tv-vinkki Sons of Anarchy kertoo moottoripyöräkerhon arjesta. Vaikutti ainakin pilotin perusteella laatukamalta. Ja Pulmusten Peggy on hottia vielä vanhoilla päivilläkin.

Tulossa on myös ihmistyyppi listaus. Oletko tukiluokan yksilö vai suuri sankari? Selviää tulevissa numeroissa.

nsoi Eminen - Role Model

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Lauantai

Lauantaina oli T-päivä. Sivistyneet ihmiset juhlivat vain T-päivinä. T-päiviä on kolme, Tiistai, Torstai ja Tänään. Muina päivinä rällääminen on rahvaanomaista. Lauantaina oli alun perin tarkoitus poistua Vaasasta mutta se kariutui viime hetkillä. Mutta tuleehan noita kesiä. Ykkösketjua oli levitetty pitkin kyliä, joten jouduin turvautumaan muihin kykyihin. Sunnuntain debriefing tapahtumassa muuten kuulin, että ykköskentän laitahyökkääjää vastaan oli hyökätty. Karma kuitenkin korjasi potin, ja autolla betoni tolppaan ajaneet eivät pärjänneet. Laitahyökkääjä ei haavoittunut välikohtauksessa.

Oma ilta alkoi reissulla alkoon, vaihdon tiskipöydällisen tyhjiä pulloa muutamaan täysinäiseen. Kannattaa muuten tsekata alkosta löytyvä Kupla "lonkero". Väritön, maustamaton, sokeriton ja gluteeniton seos maistui juuri siltä miltä kuulostaakin. Kossuvissyltä. Volttia oli sentään enemmän kuin normaalissa lonkerossa. Ostin varoiksi myös skumppaa, jonka tietenkin korkkasin ekana. Naapurin mummoakin järkytettiin hienosti. Silitin paitaa ikkunan edessä, ilman paitaa, lauleskelin ja joi skumppaa toisella kädellä. Mahtoi naapurin usko minuun aavistuksen horjua. Mutta mitäs pienistä.

Kakkoskenttän kantavat voimat paikalle ja saatiin juhlat käyntiin. Pian olikin aika siirtyä Fontanaan. Jono oli suunnaton. Ei ehkä aivan raamatussa mainittu vitsaus mutta kyllä se pitkä ja hidas oli. Ongelma ratkesi kuitenkin kuin itsestään kun haimme Gringosta vauhtia, ja selvisi että sieltä pääsee Fonaan sisäkautta. Ei jonoja eikä italialaisia miehiä laulamassa vieressä. Fona oli ihan itseään. Koin myös vuoden kovimman romanssin kun tuttu kaunotar istui sylissäni 10 sekuntia. Hääpäivää ei vielä lyöty lukkoon.

Jatkotin löytyivät ja siellä kaapista paljastui eräs pullo. Pullon sisältö herättää useissa alkoholisteissakin pelon sekaista kauhua. Mutta kovalla itseluottamuksella kävimme tuon vihreän iloliemen kimppuun. Absintti oli yllättävän hyvää, mutta kyllä se päähän tiensä löysi varsin tehokkaasti. Osa jatkolaisista oli kuitenkin liian uhmakkaita vihreää keijua kohtaan, ja keiju käski heidät manaamaan pahoja henkiä posliini alttarille. Vielä kun motoriset kyvyt riittivät sohvalta ylös nousemiseen niin päätin lähteä kotiin. Onneksi jatkot olivat sen verran lähellä, että löysin kotiin ilman suurempia vaikeuksia.

Sunnuntaina olo oli olosuhteisiin nähden yllättävän hyvä. Valitsin kuitenkin vanhempien lihapadat enkä edes yrittänyt kokkailla itse mitään. Pyörällä tuo 10km siirtymä ei kovin kauaa kestäisi. Ajan yleensä aina samaa reittiä, ja matkalla näkee usein ihmisiä jotka ovat tulossa jatkoilta. Tai sitten Palosaarella on tapana lähteä sunnuntai kävelylle täydessä tällingissä. Ja eilisissä vaatteissa. Osan silmissä paistaa ihanasti häpeä. Näinä hetkinä koen itse aina lievää ylivertaisuuden tunnetta. Eikä mitään ihan lievää... Ravinto oli tuttuun tapaan erinomaista ja sitä oli riittävästi. Myös formula kisa oli erittäin viihdyttävä. Huvituin suuresti kun Kimi ajoi rassinsa seinään 2 kierrosta ennen maalia. Katsoin myös hetken pesäpalloa. Sekin oli viihdyttävää, kiitos Anteron. Lopuksi puhuin äitini kanssa muodista. Nyt alkaa omakin usko horjua...

Nsoi: Laurent Wolf  - No Stress

lauantai 6. syyskuuta 2008

Syksyn merkit

Syksy puskee päälle, sehän tarkoittaa ainakin sitä, että minun asunnossa voi olla kerralla useampikin henkilö. Tämän lisäksi TV-sarjat palaavat tauolta. Toivottavasti ahneet paskiaiset eivät tänä vuonna keksi lakkoilla. Minun viihdyttäminen on tärkeämpää kuin käsikirjoittajien oikea kohtelu. Dexterin kolmas kausi pyörähtää käyntiin. Tuttu alku on tallella. Se appelsiin puristus kohta on muuten loistava. Toivottavasti suosikki sarjamurhaajani saa jatkaa puhdistustaan koko kauden.  Californication oli taas ihan omanlaisensa: tits'n'ass ja hauskaa dialogia. Prison Break alkoi yllättäen "Ei se kuollutkaan" paljastuksella, ja pian perään laitettiin toinen. Jos joku näistä spoilasi niin syytä itseäsi. Nuo ovat olleet ulkona jo monta tuntia. Ei ole minun vikani, jos elät luolassa harmaakarhujen keskellä syöden vain ituja ja katsoen kolme vuotta vanhoja jaksoja telkkarista. Weedsiä on enää 2 jaksoa jäljellä, kesäsarjat yllättäen jäävät tauolle syksyllä. Merkillistä. Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Atlantis oli mitä ilmeisemmin saanut vasaraa. Kumma ettei laatu kelpaa.

Viime turinassa ihmettelin talojen omistamista. Nyt ihmettelen talojen suojelua museoviraston toimesta. Jos talo voidaan pitää hyvässä kunnossa niin ei suojelussa mitään vikaa ole. Vaasan keskustassa on pari vanhaa kivitaloa jotka on suojeltu ja ne ovat hyvässä kunnossa (Wasaborgi ja Hartmann). Museovirasto kuitenkin tuntuu haluavan ettei mihinkään rakenneta mitään uutta. Koskaan. Eikä olemassa olevia saa korjata ennen kuin niistä ei tiedä ovatko ne tulossa vai menossa maan alle. Wasaborgin talon takana on se puoliksi palanut lato. Sitä ei saa purkaa, koska se on suojeltu... Vaasassa on siis alle 100m torilta puoliksi palanut hökkeli jota pulsut käyttävät vessana. Mitä ihmeen tarkoitusta tuolla mörskällä voi olla? Sileäksi vaan. Kun tulet Vaasaan junalla kannattaa katsoa vasemmalle. Oikealla on niin surkeassa kunnossa olevia homeisia tyhjillään olevia puutaloja ja tietysti suojeltuja. Paskaksi vaan ja tilalle vaikka se palloilluhalli. Keskustassa on vaikka kuinka paljon suojeltuja tyhjiä puutaloja. Vaasa on palanut kertaalleen, toinen kerta tekis ihan hyvää... Suojellut talot kuntoon ja tiloihin jotain järkevää toimintaa. En nyt sano että Mäkkäri on Hartmannin talon parasta käyttöä, mutta ainakin se on sinne päin. Jos käyttöä ei löydy, niin komatsulla seinät nurin, ja vaikka asuntoja tilalle.

Sitten hassu juttu, Energia juomien light-versiot. Energiaa noissa juomissa ei ole käytännössä yhtään. Normaali versioissa energia on sokerin muodossa. Rasvaa tai alkoholia niissä tuskin on, joten jää vähän arvoitukseksi miten ainetta jossa on 0caloria voi nimittää energia juomaksi? Kyllähän ne piristävät, mutta se on eri asia. Poikkeuksellisesti light juomille, jotka yleensä maistuvat hirveälle,Batteryn Stripped on itseasiassa ihan hyvää. Vihreä ED ei ole. Vältä sitä. 

Tietääkö joku muuten miten se Jamie Oliverin flavor shaker vehje toimii? Se näytti kivalta.

nsoi: Avain - Roihuvuori

PS. Tänään on muuten tarkoitus taas lähteä tekemään tiedettä. Etelän mailta palautetut kyvyt on jälleen remmissä mukana, ja tänään voi odottaa kovia tuloksia. Raporttia ehkä myöhemmin.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Vahva paluu!

Jopas jotain! Kesä loppui, ja Heinäkuussa saavutettu 12 blogausta hiipui Elokuussa surkeaan kahteen. Maailmassa on vieläkin vikaa, minulla on vihaa varastossa. Nyt vaan pitää koittaa saada ulosanti kuntoon. Tässä kuussa lupaan kirjoittaa ainakin 50% enemmän kuin viime kuussa. Kuulin myös vahvaa tornihuhua, että minulla on uusia lukijoita. Tervetuloa kaikki. Lukekaa aivan ensimmäinen teksti niin pääsette kärryille missä mennään.

Minä pidän tilastoista. Luotan tilastoihin lähes uskonnollisesti. Tilastollisesti noin joka toinen avioliitto päättyy eroon, joten parisuhteet jotka eivät ole avioliittoja päättyvät varmaan vielä suuremmalla prosentilla. Eroaminen on siis aivan luonnollista, ja varmaan kaikille osuu kohdalle ero, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, vaihtelee aika suuresti. Jotkut yrittävät olla vielä kavereita, ja pitää yhteyttä ja puuhastella joutavia asioita yhdessä. Toiset eroavat eivätkä puhu toisilleen enää, jos ei nyt ole aivan pakko tilanne. Tällä sulkutaktiikalla vältetään näppärästi riidat. Ihmiselle on yllättävän vaikea suuttua jos häntä ei näe, tai hänen kanssa ei puhu. Tähän on olemassa erittäin osuva vertaus. Eilinen kahvi. Eilen se oli kuumaa ja ihanaa, tänään se on vain kylmää ja kitkerää. Tämä järjestely voi vaikuttaa hieman ikävältä, mutta tuloksia vastaan on vaikea väitellä. Minä en mitenkään fanaattisesti vihaa yhtään existäni, mutta ei minulla ole mitään tarvetta olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Jos koet mielestäsi tässä vääryyttä niin kysy itseltäsi kuka on sinun ihmissuhteiden tärkein henkilö? Vain tämän henkilön mielipiteellä on väliä.

Suomessa tuntuu olevan vallalla käsitys että, asunto pitää omistaa. Minä en ole oiken sisäistänyt miksi näin on. Minä ainakin asun mielummin vuokralla ja muutan pois kun talo rapistuu tai naapureiden parittelu patteria vasten rupeaa vituttamaan. Asunnon omistaminen on kieltämättä aavistuksen halvempaa pitkässä juoksussa, mutta onko siitä talon omistamisesta niin paljon riemua, että pitää ottaa se 20 vuoden asuntolaina? Ei sitä taloa kuollessaan kuitenkaan mukaan saa. Ja lapset varmaan haluavat mielummin rahaa kuin 20 vuotta vanhan talon. Tietysti jos olet ihminen joka pystyy synnyttämään tunnesiteen esineeseen niin voin ymmärtää tuollaisen toiminnan.

Ensi kerralla voin jakaa teille visioni. Siihen liittyy määräaikainen sopimus, parisuhde, ja lasten kasvattaminen. Ehkä kerron myös teille kokemuksistani internetin käytöstä naisten tapaamis välineenä. Mahdollisesti myös raportti olutpialaisista. Hyvää syksyä kaikille, pian tulee räntää ja kaikki vituttaa!

Nsoi: Johnny Cash - Solitary Man