torstai 23. lokakuuta 2008

Miksei TVstä tuu mitään?!?

Laskin tuossa, että katson noin viittätoista tv-sarjaa. Mutta yhtäkään niistä en seuraa tv-lähetyksistä. Urheilua ja uutisia katson lähetyksinä mutta kaiken muun valutan netistä. Tähän on useita syitä. Voin katsoa ohjelmani silloin kuin itse haluan. Voin katsoa ne sillä kuvanlaadulla kuin ne on kuvattu. Ja ehdottamasti tärkeimpänä, voin katsoa ne silloin kun jaksot ovat uusia.

TV-lähetyksessä  on aina läsnä mainokset ja kello. Jos ohjelma on jo alkanut sitä ei viitsi enää puolesta välistä ruveta katsomaan. Mainokset eivät minua haittaa, kyllä minä voin ne katsoa, katsonhan minä paljon typerämpiä asioita netistä.  Minä haluaisin että, tv-ohjelmat jaettaisiin siten että, ohjelma tulee saataville ajankohtana X. Jos haluan voin katsoa sen "suorana" mainoksien kanssa. Jos olen aikaan X tekemässä jotain muuta, niin ajassa X+n voin katsoa ohjelmani, ja sen mainokset - jos joku sydämetön ystäväni ei ole jo ircissä spoilannut mitä siinä tapahtuu-. Suunnilleen nyt nousee argumentoivat käpälät kohti yläkerran lattiaa. "Siis toihan onnistuu nauhottavalla digiboksil! Osta topfiild, mullaki o!" Väärin mussukat. Minä en halua tallentaa ohjelmaa mihinkään. kirjoittakaa googlee "stream" niin selviää (ehkä) mitä minä haluan. Tokihan tuo vaatii kaistaa huomattavasti enemmän kuin nykyinen, keskiajalla lanseerattu, "saatavilla nyt, ja vain nyt" tekniikka. Kuinka moni topfieldaaja katsoo muuten ne mainokset siitä tallenteestaan? Käsiä pystyssä huomattavasti vähemmän kuin hetki sitten.

Sitten kuvanlaatu. Ameriikassa, (kartassa vasemmalla, se ylempi... ) ohjelmat kuvataan teräväpiirtona. Käsittääkseni 720p tarkkuudella, mutta mahdollisesti jopa 1080p, joka sitten skaalataan alaspäin sopivaksi lähetyksiin. Ei kai kukaan enää filmille kuvaa, eihän? Suomessa tv-lähetykset ovat normaalitarkkuudella. Kuvanlaatu on sama kuin se oli 80-luvun alussa. Joillekkin se riittää, mutta minulle ei. Miettikääpä kehityksen jarrut millaiset kännykät teillä oli 80-luvun alussa. Tekniikka kehittyy joka alalla, myös kuvanlaadussa on saatavilla huomattavia parannuksia siihen mitä oli tarjolla 30 vuotta sitten. Koittakaa katsoa joskus 1080p kuvaa. Itku pääsee jos sen jälkeen pitää katsoa vielä normaalia kuvaputki töllöä. Monilla on kotona taulu-TV, mutta siinä katsotaan normaalia kuvaa koska parempaa ei ole saatavilla. Tässä ei auta yhtään se topfieldin skaalain. YLE testasi teräväpiirtolähetyksiä Pekingin Olympialaisissa. Hyvin toimi, ja olihan se ero aivan järkyttävä. Kaistaa menisi taas valtavasti jos kaikki ohjelmat kaikilta kanavilta lähetettäisiin kunnon laadulla. Kaistaa riittäisi jos joutavia kanavia lopetettaisiin kylmästi. Tai sitten lähetykset vain jaeltaisiin netin kautta.

Sitten ohjelmien tuoreus. Tätä kirjoitettaessa maikkarilla pyörii House, josta kovasti pidän. Jakso on toiselta tai kolmannelta tuotantokaudelta. Eilen katsoin jenkkitahtiin viidennen kauden jakson. Maikkari näyttää siis vähintään 2 vuotta vanhaa jaksoa! se on 730 päivää. Siinä ajassa ehditte unohtaa lähes kaikki ajankohtaiset pikkuasiat, ja 7/8 Housen vitseistä ja piikeistä menee teiltä tyystin ohi. House ei sentään ole pahin esimerkki tästä ajankohtaisuudesta. En minä halua odottaa kahta vuotta että saan katsoa ohjelmani. Kyllä minä voin maksaa Globalille rahaa siitä että saan Houseni tuoreeltaan, vaikka en asukkaan samassa maassa kuin he. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, joten joudun turvautumaan hieman kyseenalaisempiin keinoihin. Kummaa ettei raha kelpaa. Suomennoksiin menee tietysti aikaa. Mutta ei kahta vuotta. Uskallan väittää, että eilen katsomaani Houseen löytyy jo suomenkieliset tekstitykset, fanien tekemänä. Ohjelma on kuitenkin nauhalla paljon ennen kuin se tulee telkkarista, tuossa viiveessä ehtii kyllä sedät ja tädit suomentaa ohjelman teille vähemmän englantia ymmärtävälle.

Minulla on lopputyö siinä vaiheessa että valmistuminen pitäisi tapahtua 19.12. Tästä syystä on kovasti kiireitä, ja en ehdi ihan niin aktiivisesti kirjoitella kuin haluaisin.  Samasta syystä juhliminen on jäänyt huomattavan vähälle viime aikoina. Triangeli on tulossa Marraskuussa, ettei aivan tarvi epätoivoon vaipua, raportti tulossa, sikäli mikäli muistan jotain. Mutta aina kun kerkeän, ja minulla on kerrottavaa niin julistan tänne. Eräs lukijani pyysi "aktiivisempaa kirjoitusta". Oletan että, tämä viittaa julkaisu tahtiin, mutta jos tyyliä pitäisi muuttaa aktiiviseen suuntaan, niin kertokaan ihmeessä millaista on aktiivinen kirjoittaminen?

Loppuun vielä jotain mikä sai minut hymyilemään. Olin viime Launtaina katsomassa Vaasan Sportin ja Heinolan Kiekon välistä jääkiekko-ottelua. Heinolan joukkueen Adam Meyer, poistui pukusuojaan lämmittelyn aikana, ja mennessään heittin yhdelle katsomossa olleelle nuorelle fanille (ehkä 4v poika) käyttämänsä kiekon. Pojan ilme kirkastui ja silmät syttyivät kuin kirkko Porvoossa. Adamille pieni asia, mutta tuo poika muistaa tuon ottelun loppu ikänsä. Hymyni mairistui ensimmäisen minuutin aikana kun Sport meni pikamaalilla johtoon. Sen jälkeen ei sitten tarvinnut enää hymyillä...

Nsoi: CCR - Long as I can see the light.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Syntymän juhla

Kuten jo aikaisemmin kävi ilmi minäkin vanhenen. Silloin kuuluu jostain käsittämättömästä syystä pitää juhlat. Mutta ei se mitään, kerrankin hyvä tekosyy juhlia. Näin kerrankin vaivaa, ja kutsui ihmisiä paikalle. Viime vuonna muistaakseni sanoin mesessä parille tyypille, että tulisivat juomaan boolia kanssani. Kutsujen lähettämisellä ei ollu huomattavaa vaikutusta paikalla saapuvien ihmisten lukumäärään. Ihmiset jotka haluavat boolia tulevat paikalle ilman kutsuakin.

Paikalle pyydettiin siis ykkösketjun setien lisäksi muutama alasarjojen jyrä. Henkistä läsnäoloa saatiin ruotsista ja jenkeistä, ihanan kansainvälistä. Juhlat kokivat raskaita menetyksiä kun naiskaunetta saatiin paikalle vain yksi yksikkö Johannaa kolmesta tavoitellusta. No, ykkösketju on ennenkin saanut boolit juotua ilman ulkopuolista apua. Raskasta tehtävää lähdettiin suorittamaan ja se oli jo osoittautumassa mahdottomaksi esteeksi mutta saimme kuitenkin viime hetkellä vahvistuksia yllättävältä taholta. Pari blondia ja muutama pelottava gootti, päälle vielä hieman draamaa, ja kyllä lähtee.  Juhlista selvittiin hienosti (tai ei siis selvitty mutta junou), eikä poliisinkaan tarvinnut tulla kylään. Jorman nilkalle pikaista paranemista.

Aamulla asunnossa oli yllättävän siistiä, kamerassa oli muutama hieman arveluttava tallenne. Poistin ne oitis ettei kukaan kyselisi miksi kaverin navassa on jonkun muun sormi ja  taustalla hekottaa kolmas henkilö. Tapahtumasta oli myös video, mutta en uskaltanut sitä katsoa. Ties mitä kirahvin vauvoja sieltä olisi paljastunut. Pieniä vaurioitakin tuli, välioveen ilmestyi kolo ja lattia oli hyvin tahmea. Parhaimpana suorituksena voidaan kuitenkin pitää sitä että postissa tuli huomatus "Muita häiritsevästä elämästä". Posketon väite, eihän minulla mitään elämää ole, ei se voi ketään häiritä.

Sitten iloisempiin aiheisiin. Jokelan koulun abeille on tarjolla mahdollinen hyvitys jos Kauhajoen ammuskelu ahdisti. Hyvitys voi nostaa siis rajalla olevan arvosanan yhtä isommaksi. Onhan se ikävää jos vanhat muistot painaa niin paljon ettei pysty keskittymään kokeeseen, mutta säännöt pitää olla samat kaikille. Kyllä Kauhajoen lukiossakin kirjoitettiin samaa koetta. Heillä varmaan vähän tuoreemmat muistot. Entäs nikopetteri jonka pikkuveli jäi rekan alle päivää ennen koetta? Tai elisa joka löysi äitinsä lampun jatkona. Eivät he saa mitään hyvityksiä tai myönnytyksiä. Jos muuten kirjoitat ällän täysillä pisteillä, niin nouseeko arvosanasi vielä tuolla? Tuleeko parhaista sitten kahdeksan J:iin ylioppilas? vai peräti kymmennen K:oon?

Näin tänään ensimmäiset joulukamat myynnissä. Nyt on vasta Lokakuun 10. Jotain rajaa nyt. Kuinka kauan teillä ihmiset oikeen menee ostaa ne joululahjat? Ei siihen voi mennä kahta kuukautta. Kuitenkin olette aaton aattona SisustusIN:ssä ostamassa "jotain kivaa" kun ette "muuta keksinyt". Jos joululauluja ruvetaan soittamaan lokakuussa niin minä vien kynttilöitä  johonkin.

Nsoi:  Neljä Ruusua - Elän Vain Kerran

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Susirajalla.

Löin tuossa taannoin vetoa jääkiekko-ottelun lopputuloksesta. No tietysti valitsin väärin, ja hävisin vedon. Panoksena ei ollut raha, maine tai kunnia. Panoksena oli tiskivuoro. Minä vihaan tiskaamista, joten panos on jopa kohtuuttoman suuri. Tiskivuoro oli kaverini  luona Joensuussa, joten karttaa käteen ja epäuskoista tihrustamista Itä-Suomen suuntaan. Ei mikään voi olla noin kaukana. Junalla mentävä, eihän tuonne pääse edes lentokoneella. No, pakko mennä kun luvattua tuli. 

Perjantai aamuna pitelin kädessäni junalippua, 7,5h yhteen suuntaan, ei sisällä viivytyksiä... No, sai ainakin istua ja katsella ikkunasta pihalle. Onneksi poppikoneesta loppui akku vasta ensimmäisellä kunnanrajalla, ettei päässyt ikävystyminen iskemään... Vaasa on "Suomen aurinkoisin kaupunki" joten järkytys oli musertava kun Viinijärven tms metropolin asemalla junan ikkunaan ilmestyi vesipisaroita. Eipähän tarvinnu rasvaisten otsanjälkien olla enää yksin. Viimein päästiin Joensuun asemalle.  Ensi vaikutelmat. "Ei haise pahalle, sataa, kukaan ei puhu ruotsia" Ei ihan huonot siis. Hämmentynyt soitto kaverille, ja lähdin kulkemaan kohti keskustaa. Se oli törkeästi sijoitettu eri puolelle jokea kuin  juna-asema. Keskustassa suurin osa taloista näytti siltä, että ne oli tehty aikaisintaa 1990. Ei rumia rötisköjä missään.  Hienoa. Vaasalaiseen silmään pisti myös kotipizzojen puuttuminen katukuvasta. Kuinka he voivat elää ilman pizzan alttaria, se jäi arvoitukseksi. Joensuu oli kiva kaupunki, A-liikkeitä vähän heikosti, mutta eihän kaikkea voi saada. Joensuun palloiluhalli herätti kateutta.  Ei vaan Vaasassa tuollaista ole.... Tiskit sain tiskattua ja aika kului siivillä, ja pian olikin kotiin lähdön hetki.

VRlle poikkeavasti aikataulu oli käytännössä sama, niin länteen kuin itäänkin ajettaessa.  Onneksi vaihtelua saatiin hajonneen veturin muodossa. n. 10km ennen Vaasaa vm-66 diesel ihme lahosi, ja matkan teko päättyi. 1,5h kestänyt odottelu päättyi kun tehtaalta saapunut uuden karhea (vm-67) veturi pari(2) saapui työntämään ramman junan Vaasaan asti.  Vaasan ja Laihian väli, johon kuluu normaalisti 15min, kesti tuolloin melkein 2h.  Ja kehtasivat vielä kuuluttaa Vaasassa "Tervetuloa uudestaan". Ehkä vois olla VR:n aika uusia kalustoaan...

Iltalehti kertoi naisesta jota hänen avomiehensä oli pahoinpidellyt railakkaasti. Judon salat hallitseva mies ei ollut tyytyväinen naisen toimintaan joten vähän herran pelkoa piti läiskiä akkaan. Läski sai lisää väriä vielä seuraavanakin päivänä. Avoimeksi jäi miksi nainen oli valinnut avomiehekseen tuollaisen mieslajin valioyksilön ja miksei hän jättänyt ukkoa ensimmäisenavarin jälkeen. No, tyhmyydestä sakotetaan. Tässä tapauksessa molempia osapuolia.

Ensi kerralla kattava raportti syntymän juhlasta.

Nsoi: Bad Religion - Think Befor You Die