50 täyteen, minus yksi.

Tämä on juhlanumero, 50. teksti. Tästä syystä lisää sitä samaa kuin aina ennenkin. Nauti.
EDIT: no eipä ollutkaan, vasta 49. Nooh ensi kerralla sitten uutta ja ihmeellistä!

Viime viikon perjantaina tarkastelin anonyymien herrasmiesten taidekuvakirjastoa ja törmäsin keskusteluun, jossa pohdittiin salkkareiden kauden lopetusjaksoa. Koska tiedän, että keskusteluun osallistuvat vain herrasmiehet, niin uskalsin jopa katsoa linkatun videon salkkareiden lopusta. Ensin pari minuuttia näyttelyä, jolla saatiin Nicke Lingnellin suoritus Retrossa näyttämään hyvältä. Seuraavaksi joku vosu meni ovesta sisään ja mesta räjähti. Kerrankin kotimaisessa sarjassa tapahtuu jotain. Sitten jatkoin elämääni.

Ja niin saapui maanantai ilta. Iltalehden sivustolle ilmestyi itkua ja porua kun salkkareissa oli niin järkyttävää menoa. Perjantaina nähtyä jaksoa kritisoidaan maanantaina? Huonoa näyttelyä toki, mutta ei se tulipallo nyt niin kamalaa voinut olla, että Suvi Lindenin pitää lähettää noottia maikkarille. Nootissa Linden vaati eettisyyttä tv-kanavilta. Etiikan määritelmä wikipediasta: Etiikka (muinaiskreikaksi ἠθική [φιλοσοφία], sanasta ἤθος, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää... Siis sama ministeri Linden, joka päätti, että tv-lupa korvataan mediamaksulla, jonka maksavat kaikki jotka asuvat. Ihan sama missä asuvat, jos laatikossa sillan alla on sinun nimi, sinä maksat mediamaksun. Tiesiköhän ministeri nyt mitä sanaa käytti, vai sattuiko sivistyssanakirjaa jäämään auki vain aukeamalta, josta oli katsottu Eeppinen perseily?

Sitten lisää asioita jonka johdosta pitäisi piestä ratakiskon pätkällä ja jättää kalliolle vuotamaan kuun valoon. Noin vuosi sitten melskasin rumista aurinkolaseista. Tähän on tullut muutosta, valitettavasti vain huonompaan suuntaan. Kehyksien väritys ja koko on pysynyt samana, mutta siihen kohtaan mistä on tarkoitus havainnoida ympäröivää maailmaan onkin vedetty ritilät. Sanotaan näitä gayfishstick-laseiksi. Ne ovat yhtä hirveät kuin neonvihreät kengät.

Työnhakuilmoituksissa haetaan koodaajia. Koodaja ja ohjelmoija ovat kaksi täysin eri asiaa. Ohjelmoija kirjoittaa sarjan käskyjä, joiden mukaan ohjelma sitten puksuttaa eteenpäin. Koodaus tarkoittaa asian muuntamista muotoon, josta se pitää tulkata, että se voidaan ymmärtää. Esimerkki. "Tänään on moby dick ilta" kääntyy suomeksi : "Yritetään iskeä valkoinen valas" valas tarkoittaa siis tilavuudellisesti lahjakasta henkilöä jonka esiintyminen kuivalla maalla on jo sinänsä ihme. Ohjelmointi samassa tilanteessa menisi sitten (kielestä riippuen) jotenkin näin: Etsi valas, juota valas, tarkista kunto (toista 2 edellistä kunnes kunto == pystyy kävelemään muttei puhumaan), vie kotiin, tee mitä täytyy.

Viime viikolla päättyi ajanjakso, joka alkoi Maaliskuun 1. 2003. Silloin muutin Lindroosintielle Gerbyseen. Myöhemmin muutin naapuriasuntoon parin kaverin kanssa ja sittemin siirsin itseni keskustaan mutta pojat pitivät linnaa pystyssä vielä tähän kevääseen asti. Aina kun muuttaa kuuluu siivota vanha asunto. Koska olen kunniallinen ja perseaukinen niin menin tietysti auttamaan poikia vanhan kämpän siivoamisessa, pizza ja kaljapalkalla, myös leipäjuustoa kulutettiin. Muuttamisen periaatteet menevät suunnilleen näin: Siirrä huonekalut uuteen mestaan, siirrä irtorojut uuteen mestaan, siivoa tupa ja palauta avaimet vuokranantajalle. Koska oli evakossa kun huonekaluja siirrettiin niin tulin apuun irtoroina vaiheessa. Palautimme pullot, joita oli noin 900 kappaletta, 9 mustaa jätesäkkiä. Koimme tiedonsiirto häiriön kun kaadoimme CD-levyjä roskiin ja levyt kolisivatkin maahan. Tästä vaiheesta selvittiin noin päivässä. Enää tarvi pestä lattiat ja putsata keittiö.

En käyttänyt saan "vain" koska se oli projektin suurin vaihe. Mieskiuas otti hienosti vastuuta ja valmistautui siivoamaan hirvittävimmät paikat, vessan, keittiön ja terassin. Minä pesin 3x3m kylppärin lattiasta kattoon kiiltäväksi siinä ajassa kun Mies kuin veistos pesi jääkaapin. Likaa ja saastaa poistimme tuossa ajassa suunnilleen yhtäpaljon, eikä minun tarvinnut käyttää kaasunaamaria. Sitten oli tauon paikka. Ässältä vähän olutta ja siivoustarvikkeita. Palasimme ja nurmikolla vietetyn meditaation jälkeen olimme valmiita palamaan asuntoon, joka vielä tässä vaiheessa haisi kun viikon vanha maito. Joka oli unohtunu eläintarhaan. Sain pestyä vielä kaksi makuuhuonetta ja ystäväni puursi keittiössä. Haimme ässältä vielä kaksi kertaa virvokkeita ja siivoustarvikkeita. Myyjällä oli varmasti hymyssä pitelemistä kun kaksi haisevaa korstoa hakee 7h aikana kolmesti lattianpesuainetta ja pari kaljaa.

Jätin perjantaille parhaan, eli pesin keittiön ja eteisen lattiat. Katuharjalla ja runsaalla vedellä ja noin litralla ajaxia saatiinkin suht hyvää jälkeä. Mopilla sitten viimeistelin puhtauden. Asunnon hajukin alkoi olla siedettävä. Muutama ongelma kohta kuitenkin jäi. Makuuhuoneen nurkassa oli eräs tahra, johon kokeiltiin kaikkea uuninpuhdistusaineesta suolahappoon. Tahra on ja pysyy. Saimme kuin saimmekin kämpän siistiksi, joten oli aika mennä voitto-oluelle. Olo oli jopa aavistuksen haikea kun suljimme oven viimeistä kertaa.

Nsoi: Asa ja Toverit - Jos nyrkit voisivat auttaa.